Kivikkokukkapenkin laajennus

Kesäloma starttasi perjantaina ja pääsin jälleen selkäkivusta huolimatta pihahommiin. Kivikkokukkapenkki on jälleen hieman laajentunut. Kuvassa etualalla on siemenistä ja sipuleista kasvatettuja kukkia. Toivottavasti kesän mittaan kukkapenkki näyttää paremmalta. Vielä on osa kukista pienen pieniä ja osa niin pitkiä, että ovat joutuneet makuuasentoon..

Tuo se vaan on tympeää, että jalkakäytävälle kasvaa niin hirveästi aina rikkaruohoa. 

Viime kesänä myrkyttelin näitä etikalla. 

On niin rentouttavaa tehdä pihahommia ja suunnitella mitä kaikkea sitä haluaisi tehdä. Budjetti asettaa tietenkin aina omat haasteensa kaikkeen. Itse en ole kovinkaan kummoinen viherpeukalo ja tekevälle sattuu ja kantapään kautta opitaan. Innostusta kuitenkin riittää! Välillä tietenkin kannattaisi oikeasti pohtia ja suunnitella ennenkuin lähtee tekemään. Olisin säästynyt monelta murheelta tässäkin asiassa. Ei ole helppoa olla impulsiivinen. Onneksi tuo mies osaa harkita asioita tarkemmin kuin minä. Mutta täytyy myöntää, että onhan se pirullista kun itse haluaisi pistää hihat heilumaan ja toinen piirtää ja laskee sekä miettii!

Etupihan terijoensalavat saivat reippaan muodonmuutoksen muutama viikko takaperin. Mies surruutteli nuo puut reippalla kädellä lyhyemmiksi minun kannustaessa vieressä. Ja voi kauhea sitä oksasilppumäärää mitä näistä tuli! Onneksi hankkimani oksasilppuri surruutteli suurimman osan katteeksi, joka nyt on hyödynnetty kukkapenkeissä. Nythän nämä näyttää vielä aika hassuilta, mutta kuulema pajujen sukulaisina nämä kasvattavat pian vesoja!

Seuraavaksi yritän saada aikaiseksi ottaa nuo jouluvalot kaariportista pois. 

Tai mieshän ne ottaa pois...

Ihanaa kiirettä

Niinhän se täytyy vaan todeta, että työnteko haittaa harrastustoimintaa. Pieni blogitauko tullut pidettyä, mutta toivottavasti saan jatkossa hieman enemmän aikaa järjestettyä itselleni ja blogille. Ei ole helppoa sovittaa perhe- ja työelämää, varsinkaan kun perheessä häärii kahden aikuisen lisäksi kultainennoutaja ja 1-vuotias prinsessa. Välillä tuntuu, että mitä enemmän siivoaa niin sitä sotkuisemmaksi huusholli muuttuu. Jonkinlainen kestosotku on jäänyt sen jälkeen, kun neiti oppi kävelemään. Tuntuu, että hän kerkee joka paikkaan. Varsinkin kaikki kielletty on erityisen mukavaa. Ei siinä, on ihanaa kuitenkin olla äiti. Pidän myös työstäni ja työyhteisöstäni. Arkipäivän jälkeen on ruuanlaittoa, kaupassa käyntiä ja seuraavaan arkipäivään valmistautumista lapsen nukuttamisen ohella. Ymmärrettävää siis, että hiljaista on täällä ollut nyt.

Lisäksi haaveilin terijoen salavien napsimisesta pienemmiksi. Napsittiinhan ne, nuo yli 10 metriset järkäleet. Risusavotta on ollut sen mukaista ja sitä ollaan tehty jo useampi viikonloppu. Sain viimein itselleni kauan haaveilemani oksasilppurinkin ja sillä olen noita viheliäisiä risuja surruutellut silpuksi ja tehnyt uusia kukkapenkkejä. Ihanaa se kate! Ja niin hyödyllistä! Omasta pihasta, eikä enää tarvitse kaupasta haalata kalliita katesäkkejä kotiin. Selvää säästöä siis tuo yli 200e investointi oksasilppuriin, suosittelen lämpimästi kaikille viherpiipertäjille, joilla on puita ja pensaita!

On sitä kuitenkin vähän kotia sisältäkin laitettu. Viimeisimpänä löysin kärkkäiseltä 19e hintaan tämän sympaattisen kaapin. Pienet koriste-esineet pääsi sisälle.

Kuukauden päästä sitä ollaankin lomalla! Lomalla aion olla mahdollisimman paljon pihalla ja pihanlaitto on suurin suunnitelmani koko lomalle!

Iloista alkavaa viikonloppua Valkoisen kaniinin ystäville!

Ps. Instagram on päivittynyt nyt hieman tiheämpään, käyhän kurkkaa...

Hetki hengähdystaukoa

Hetki hengähdystaukoa blogin päivittämisestä. Niin se vain on, että ei tahdo tuota aikaa ihan mahdottomasti olla arkisin enää töiden jälkeen ja viikonloput menee myös vauhdilla!

Viime viikonloppu vietettiin mahtavissa tunnelmissa Kalajoella appiukon synttäreitä juhlimalla. Meidän 16-hengen seurue majoittui viikonlopuksi Spa Hotelliin merenrannalle. Meidän perheen huone sijaitsi 5. kerroksessa ja näköala merelle oli hieno. Varsinkin kun aamu alkoi upealla auringonpaisteella! Viikonloppuna tosin kärsittiin myös hieman myrskystä ja hotellin liputkin osin repesivät tuulessa rikki.. Yölläkin tuuli puhalsi välillä niin kovaa, että jo mietin tulevatko ikkunat sisälle..

Hohtokeilaamista pääsi myös kokeilemaan pitkästä aikaa ja onhan se hauskaa puuhaa! Meille oli yksi rata varattu 1½ tunniksi, mutta täytyy sanoa, että itselleni se tunti pelaamista on ihan riittävästi.

Lapsille oli hotellissa suuri leikkihuone liukumäkineen ja pitihän meidänkin neidin kanssa käydä siellä katselemassa.. Käytiin myös kylpylässä uimassa, joka oli prinsessallekin ensimmäinen kerta altaassa. Alun pelkäämisen jälkeen tämä nautti jo porealtaassa köllimisestä. Mies oli myös ennen reissua ostanut uimavaippoja, jotka olivat todella käteviä! Hämmästyttävintä on tuo kylpemisen rentoutus! Ellen ei juurikaan nuku pitkiä unia, ei päivisin saati öisin. Kylpemisen jälkeen tämä kuitenkin veti 4 tunnin päikkärit!

Ja sitä syömisen määrää... Huh huh! Tuhdit aamupalat, kahvittelut ja runsaat päivälliset kruunasivat päivän. 

Ennen kotiinlähtöä osa seurueesta kävi vielä syömässä Sandy Kelt`issä. Todella upea paikka! Olen kerran aiemmin viettänyt pikkujouluja siellä elävän musiikin parissa. Nyt tällä kertaa lounaalla ei meidän seurueen lisäksi näkynyt muita.

Suosittelen Kalajoella käymistä. Kesäisin siellä on enemmän porukkaa nauttimassa pitkistä dyyneistä ja upeasta hiekkarannasta. Talvisin tosin löytyy myös paljon aktiviteettejä moneen eri makuun. Itse odotan kesää ja pääsyä neidin kanssa merelle polskimaan!

Kesälomareissu

2 viikkoa lomailua takana yhdessä perheen kanssa. 

Kävimme Ruotsissa, Arbogassa sukuloimassa viikon ajan 

ja toinen viikko vietettiin Posiolla puolison sisarusten kanssa.

Alkuun jännitin hieman miten matka tulee sujumaan meidän 4kk vanhan tyttären kanssa, kun kyseessä oli lennot Oulu-Helsinki-Tukholma sekä Tukholma-Oulu. Jännittäminen oli turhaa, sillä pikku-prinsessamme nukkui oikeastaan kummatkin matkat koneessa ja viihtyi hyvin. Kotimatkalla hän sai lentoemännältä nallenkin omakseen. Toinen seikka mikä jännitti, oli äidinmaidonkorvikkeet. Näitä jouduin Tukholman lentokentällä MAISTAMAAN, jotta pääsimme turvatarkastuksesta ohitse. 

Ohessa muutama kuva itse matkasta;

RUOTSISSA, ARBOGASSA
8vrk äidin kotikaupungissa

Kaupungin läpi virtaa joki, jota reunustaa vanhat tunnelmalliset rakennukset ja pihat. Arbogan keskusta on täynnä vanhoja kodikkaita rakennuksia. Pihat ovat kukkia ja omenapuita tulvillaan ja nurmikenttää on vain vähän vrt. Suomeen. Kasvillisuus on myös näillä leveysasteilla todella runsasta.

Isäni täytti vasta 50-vuotta ja pidimme sukulaisten kesken juhlat mummuni tykönä. Mummu on loistava ruuanlaittaja ja kaikki saivat varmasti mahansa täyteen.

Juhlissa otettiin myös kuva, jossa oli 5 sukupolvea; tyttäreni Ellen, minä, äitini, mummuni ja vanhaukki 89-vuotta. Kuvassa Ellen oli laitettu istumaan vanhaukin omiin 90-vuotta vanhoihin lastenvaunuihin. Kyseiset lastenvaunut ovat olleet välillä näyttelyissäkin esillä. Kuvaa en nyt tässä yhteydessä julkaise, koska lupaa julkaisuun ei ole kysytty.

Mummu on myös loistava puutarhuri. Talo sijaitsee rinnetontilla. 

Hjälmare kanaali. Vietimme muutaman tunnin täällä kuvaten veneitä, jotka kulkivat kanaalin läpi. Veneissä matkusti vanhuksia, perheitä ja koiria. Kanaalin läpi kulkee päivittäin veneitä ja nostaminen tapahtuu käsivoimin pyörittelemällä koneistoa. 

Hjälmare kanaalin valloittava "Torsten".

Arbogan keskustaa, jossa paljon kävelykatuja, pieniä putiikkeja ja kahviloita. Kahviloissa käyminen hieman Suomea halvempaa. Useampi jäätelö- ja kahviannos tulikin loman aikana tuhottua.

Keskustassa ovat talot vanhoja ja koristeellisia. Tässä rakennuksessa sijaitsi aivan loistava vanhojen huonekalujen liike. Huonekaluja oli kolmessa kerroksessa ja huoneet olivat sisustettu näillä kalusteilla. Hintataso näillä huonekaluilla on hieman Suomea edullisempi. Ruotsissa ihmiset sisustavat kotejaan hyvinkin runsaasti; on paljon koriste-esineitä ja värejä. 

Keskustan puiston soma pikku mökki.

Hyiii, näitä etanoita oli sateella joka paikassa... Näitä ja sitten tappajaetanoita, jotka tuhoavat puutarhoista kaiken mitä eteen tulee. Etanat olivat isoja ja osa kaupunkilaisista syökin näitä. Muistan, että pienenä keräsin veljeni kanssa niitä mummun naapurille, joka antoi meille sitten karkkirahaa.

POSIOLLA, HIETAJÄRVEN RANNALLA
5vrk mökkiviikonloppu

Nokipannukahvia aamulla.

Lampi ja Hietajärvi kohtaavat

Eetu alias Pierulainen viihdytti itseään pitkään jahtaamalla keppiä, joka oli sidottu puusta roikkumaan.

 Tämä oli viihdyttävää katsottavaa.

Puoliso aloitti jälleen työt 4 viikon lomailun jälkeen, joka tarkoittaa sitä, että minä ja prinsessa Ellen vietetään päivät hassutellen kahdestaan. Puolison loma oli oikein onnistunut jo ilmojenkin suhteen! Onhan vaan ollut kuuma! Onneksi meillä on huushollissa tuo ilmalämpöpumppu, että sisätiloissa ei kotona enää ole tarvinnut hikoilla. 

Ensi postauksessa kerronkin hieman DIY-jutusta...

Itaran Justiinan talviloman kujeilut

Kesältä säästyi peräti 9 lomapäivää ja näitä vietellään nyt parasta aikaa. Viikonloppuna kävimme jälleen Posiolla ja Pentik-mäellä, josta alkaa jo olemaan muodostunut jonkinlainen perinne. Oli hassua huomata miten paljon lunta oli pohjoisessa! Täällä ollaan kärsitty kotona hirveän märästä ja synkästä ilmasta pitkän aikaa. En malta odottaa, että lumipyryt saavuttavat meidätkin. Ja toivottavasti saataisiin edes valkoinen joulu! Päivä näyttää paljon valoisammalta kun kaikkialla on puhtaan valkoista. Emme Posiolla käyneet mitään pidempiä vaellusmatkoja tekemässä maha-asukin ja räntäsateiden vuoksi. 

Olen huomannut, että minusta on tullut nuuka! Oikea tarkan markan vartija näköjään. Huomasin Pentik-mäellä, että en olisi raskinut ostaa mitään ilman ihanaa ukkoa, joka kannusti hankkimaan kotiin kaikkea ihanaa. Sain hankittua sitten kotiin vaaville halipupun. Olen ihan hirveä pupu-fani.. Ne on vaa jotenkin niin sööttejä ja lutusia.. 

Täältä

Mies ihastui Pentikin poro-kynttelikköön. Tämä oli 2. laatua, joten saatiin hieman halvemmalla Petteri kotiin. Tällä hetkellä Petteri vartioi takanreunalla, jonne se sopi hienosti!

Takan viereisellä seinällä löytyy Kuusamosta hankitut poronsarvet. En yleensä välitä mistään ns. elukan päistä, joita metsämiehet asettaa seinälle. Omasta mielestä nämä ovat kuvottavia, mutta sarvet hyväksyn seinällä. Puukori on pitänyt peittää meillä liinalla, sillä karvakamu hakee muuten puita ja tuohia repiäkseen ne silpuksi ympäri huushollia..

Ja tämä! Muistaakseni marie-kynttelikkö nimeltään! Aivan ihana! Mun piti järjestää koko olohuone uusiksi laittaessani tämän kynttelikön sinne. Kyntteliköt ovat mun suosikkeja. Niitä ei vaan voi olla liikaa. Tämä taitaa olla nyt mun toinen suosikki tuon keittiössä olevan Loiste-kynttelikön lisäksi. 

Ärsyttää, kun kuvat ovat niin huonolaatuisia. jospa minullakin olisi joskus varaa kunnon kameraan.. Tai saattaahan neki rahat mennä johonkin muuhun vaikka sellaset olisikin, esim. kynttelikköihin... 

Taustalla kuivunut heittokimppu veljen häistä kesältä. Arvatkaapa kuka menee naimisiin??! Tosin isäni uhkaili miestäni, että ei parane kosia ainakaan lähiaikoina. Viittasi tällä rahanmenoon, mitä veljen häihin upposi ja se työmäärä.. Joskus sitten kumminkin! Haluan saada sen unelmien hääpuvun päälleni vielä joskus.

Olohuoneen seuraava investointi on nurkkasohva. Olen jo pitkään halunnut eroon noista viininpunaisista nahkasohvista, jotka on naamioitu jotexin päällisillä. En kannata vedonlyöntiä, mutta tuli minultakin isot riemunkiljahdukset, kun mies kertoi viikonloppuna voittaneensa hieman rahaa vedonlyönnistä. Ilmoitti vielä, että nyt hankitaan kunnon sohva. Näitä olen sitten viime päivät netistä katsellut. Olohuoneemme on aika pieni ja sinne ei siksi kovin isoa sohvaa mahdukaan. Vaaleanvärinen nurkkasohva olisi kuitenkin hakusessa. Näille entisille sohvillekin on jo löytynyt uusi osoite ja kuljetus!

Kaikenkaikkiaan taloomme ei ole hankittu uutena huonekaluja lukuunottamatta sohva-, ja keittiönpöytää. Kaikki muut ovat saatuja tai käytettyinä ostettuja. Ei sillä, että olisimme uusina ostettaviua huonekaluja vastaan vaan, kyllä se on ollut raha tai sen puute, miksi ei uusia huonekaluja meillä juuri ole ollut. Olen kuitenkin kokenut, että luovuus ja vanhan entisöimistaito on kasvanut tällä tapaa. Lisäksi osaa arvostaa tavaroita erilailla, kun tietää ettei kaikkeen ole varaa ja mihin on ollut niistä pitää hyvän huolen.

Pian päästäänkin laittamaan joulua! Haaveilin laittavani punaiset paneeliverhot ainakin. Tähän menessä olen laittanut vain yhdet jouluvalot lasiseen isoon ruukkuun portaikkoon hieman valoa tuomaan. Yritän kuitenkin siirtää joulun laittamista ensimmäiseen adventtiin. Mutta katsotaan kuinka tulee käymään tänä(kin) vuonna..