sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Yläkerran kiinalainen

Taas on viikko mennyt joutuin. Olen huomannut yhä usemmin joutuvani ottamaan päiväunet. Sohvalle ei kannata istahtaa, sillä silloin uni tulee varmasti. Tänään vietin siivouspäivää ja päivän päätteeksi torkahdin sohvalle. Heräsin ovikellon soittoon, kun ilmeisesti venäläinen katukauppias yritti myydä ovella tavaraa. Näitä  myyjiä aina ajoittain näkyy meillä. Ikinä en ole mitään ostanut. Aina sama tarina siitä, että perheessä on joku sokea, sairas tms, jonka toimeentulo yritetään pelastaa sillä, että kaupitellaan kotitekoisia tauluja tai muuta itsetehtyä tavaraa. Eetukaan ei osaa meillä haukkua ja siten "pelottaa" kauppiaita pois. Häntä heiluu kaikille yhtä innokkaasti..


Tarkoituksena oli jo eilen siivota ja aloitinkin, kunnes mies käski vaihtaa vaatteet. Startattiin auto ja valittiin kohteeksi miehen kotipaikkakunta. Imuri  jäi lattialle odottamaan seuraavaa koitosta. Päivä vierähti kiertäen miehen sukulaisten koteja ja tuhoamalla heidän pulla- ja keksivarastojaan. Osalle emme olleet vielä aiemmin edes ehtineet kertoa perheenlisäys uutistamme. 

Väillä ollaan pohdittu muuttoa miehen kotipaikkakunnalle. Mieshän tosiaan ajaa arkisin päivittäin 80km suuntaansa töihin ja lisäksi hänen sukulaiset ja suurin osa ystävistäkin asuu siellä. Todennäköisesti itsekin tulisin työllistymään kyseisellä paikkakunnalla. Sairaanhoitajat kun saavat oikeastaan tällä hetkellä valita työpaikkansa. Toki vakipaikkoja ei sitten hevillä irtoakaan kaikille. Itse olen tällä hetkellä ollut määräaikaisena 2 vuotta putkeen samassa työpaikassa. 


Kyläkohteissa tarjottiin "vain" kahvia ja pullaa, niin pitihän meidän käydä yläkerran kiinalaisessa buffetissa lounaalla. Mielestäni tosi kiva paikka. Tämä sijaitsee tavallisen kerrostalon ylimmässä osassa kaupungin keskustassa. Näköalat ovat huikeat, merta joka puolella!





Olli, älä suutu, mutta oot söötti. Kiitos ruuasta!





maanantai 21. lokakuuta 2013

Lunta tuvan pihalle


Tältä näyttää kotimme piha nyt lokakuussa. Lumi on peittänyt maan lähestulkoon kokonaan. Melkein ehdittiin, lue: jaksettiin, haravoida maahan tipahtaneet lehdet.. Tai oikeastaan, meillä on miehellä ollut lehtien haravointiin hieman erilainen taktiikka, nimittäin keräävä ruohonleikkuri. Tällä sai pihan melko puhtaaksi. Tosin viimeinen ja suurin keräys jäi tekemättä kokonaan. Odotettiin liian pitkään, että kaikki lehdet olivat tipahtaneet maahan. No, ensi keväänä sitten?

Kolmesta etupihan terijoensalvasta lähtee aivan älytön määrä lehtiä. Vaikkakin nämä puut ovat kauniita, ovat ne sellaisia ns. roskapuita. Juuret nousevat maanpinnalle ja ruohonleikkurilla ajaminen rungon vierestä on mahdotonta. Puut tiputtavat lehtensä vain hieman ennen lumien tuloa tai sitten lumien päälle. Puista tippuu jos minkänäköistä risua ja roipetta maahan. Ovathan ne kuitenkin kauniita! 


Eetu 11kk oli aivan onnensa kukkuloilla nähdessään lunta. Juoksi pihan ympäri monta kertaa ja peuhasi hangessa kuin viimeistä päivää. Illalla sisällä makasi väsynyt kultsu.





Sunnuntai aamun lenkki sai mielen jouluiseksi. Kiireetön aamu ja kirkas aamuaurinko. 


Lumiset puut ovat mielestäni älyttömän kauniita. Varsinkin kovien pakkasten huurtamat.


Mamma sai uudet talvikengät lenkkeilyä varten. Luulin ensin väristä ja kenkien ulkonäöstä, että kyseessä olisi lähinnä alakoululaisille tarkoitettuja kokoja, mutta löytyihän sieltä 38! Sovittaessani kenkiä joku randomi vanhempi rouva totesi, että nämä minun täytyy ostaa. Ja täytyihän ne! Ihanan lämpimät! Ja ne matsaa vieläpä minun talvitakkiin ja kävelysauvoihin! 


Eetu sai itselleen heijastinliivit ja näyttää oikein opaskoiralta kävellessään ne päällä. 


Mamma on innostunut tällä hetkellä kaikenlaisista pääsylipuista. Viikonloppuna vietettiin jälleen miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa käymällä elokuvissa katsomassa Leijonasydän ja vieläpä miehen ehdottamana. Eikä tarvinnut ostaa kuin yksi lippu, sillä minulla oli vielä ilmaislippu käyttämättä TEHY:n tarjoamana. Suosittelen elokuvaa lämpimästi! Ja näkyihän siinä Pääkkösen pippelikin! 


Mamma levenee hurjaa vauhtia. Ensimmäiset mahapotkut koettu vkolla 18! Pitkään yritin tuloksetta kuunnella ja tunnustella joko potkuja tuntuu. Nyt ei enää jää arvailuille edes varaa. Niin selkeästi nämä potkut tuntuvat mahassa. Tänään aamuvuoroa töissä rytmitti myös ankarat potkut. Saa nähdä kuinka isoksi tässä vielä tullaan, kun ei olla oikeastaan edes raskauden puolessavälin! Viikonloppuna lievää alaselkäkipua ja niskahartiaseudun kipua ollut, mutta tätä olen lievittänyt lämpöpussilla. En meinaa malttaa edes odottaa ensi viikon rakenneultraa! Jospa tuolloin saataisiin tietää sukupuolikin! 


lauantai 19. lokakuuta 2013

IhaNAISTEN iltama


 Olin huikaisevan onnellinen saadessani kaksi parasta ystävääni luokseni viikonlopuksi. IhaNAISTEN tapaaminen vaatii aina aikataulujen sovittamista, sillä jokainen meistä asuu hieman eri puolilla Suomea. Siksi yhteinen aika on harvinaista herkkua. 


 Viikonloppuna ei säästytty naurun aiheuttamilta vatsakrampeilta ja mahaa taidettiin täyttää muutenkin enemmän ja vähemmän terveellisesti. Toisaalta, ehkä enemmän kaloreita olisi karttunut meidän perus-baari-illasta..




Elokuva-iltana katsottiin PIIN ELÄMÄ, joka oli hieman erilainen kuin odotin. R-kioskin valikoimasta ei löytynyt sopivaa huumoripläjäystä joten päädyttiin yhteisymmärryksessä tähän vaihtoehtoon. 





Seuraavat treffit valittiin jo vietettäväksi Oulun kaupunginteatterissa. Tuolloin päästään kunnon pikkujoulutunnelmaan nauttimalla "Housut pois"-näytöksestä". Saatiin kuin saatiiinkin 3 viereistä ja viimeistä paikkaa varattua kyseisestä esityksestä. Uskon, että katsomo tulee olemaan hyvinkin estrogeeni voittoinen? Odotukset ovat kovat, joten miehet -älkää pettäkö meitä! 

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Mihin vauvat tarvitsevat taskuja?

Vietimme puolison kanssa laatuaikaa käymällä kahdestaan shoppailemassa. Suunnistimme Zeppeliiniin etsimään minulle mammatalvitakkia. Valikoima oli tosi kehno. Kokeilin muutamaa takkia, mutta mikään ei miellyttänyt ulkonäöltään tai väriltään tms. Hauskin vaihtoehto takiksi oli musta pitkä talvitakki, jonka puettuani päälleni näytin aivan ampiaiselta! Pienet jalat ja kädet ja suuri pyöreä kroppa. Saatiin hyvät naurut.. Takki jätettiin suosiolla kauppaan. Pitihän sitä käydä vauvanvaatteita taas ihailemassa ja löysinkin yhden valkoisen pörröisen pipon, jossa oli korvat sekä hoitoalustan. Mies ihmetteli mihin vauvat tarvitsevat taskuja näyttäessään vauvojen farkkuja. 

Kävimme nauttimassa kiinalaisessa buffetissa ihanaa ruokaa mahamme täyteen. Tämän jälkeen ei enää hirveenä jaksettukaan kiertää kauppoja. Olin luvannut, että menemme vielä yhdessä pelaamaan City biljardiin snookeria. Hieman vaikeaahan tuo pelaaminen oli mahan ollessa tiellä, mutta hauskaa kylläkin! Hävisin aivan 100-0, mutta sain kuitenkin kokea pari onnistumisen tunnetakin. Pelasimme pari erää ja lähdimme kotiin syömään irtsikoita ja katsomaan housea.




maanantai 7. lokakuuta 2013

Stairs from hell

Meidän portaikko on aina ollut mun inhokki, koska sen kaiteet ovat mintunvihreät ja askelmat lakattua puuta. Hirveät siis. Kaikenlisäksi on hirveän vaikea ollut sisustaa tuo portaiden alaosa jotenkin järkevästi. 

ENNEN






 Ollaan jo aiemmin keväällä aloitettu portaiden tuunaaminen maalaamalla kaiteet valkoisella värillä. Pohdittiin ylimmän kaiteen maalaamista myös harmaaksi, mutta päädyttiin lopulta siihen lopputulokseen, että portaista tulee kokovalkoiset, askelmineen ja kaiteineen. 


Kesä meni pihahommissa ja portaat jäivät puolitiehen. Nyt aloitimme projektin uudelleen. Mies asensi katosta lattiaan muovit, jolla estettiin hiomispölyn leviäminen joka huoneeseen. Hintaa tällaisella muivirullalla taisi olla 12e? Tosi näppärä oli käyttää!





Hiominen suoritettiin hiontakoneella. Karhennettiin entinen maali/lakkapinta ja tämän jälkeen portaikko pyyhittiin kostealla rätillä hiomispölystä. Askelmat olivat osin kuluneet, joten puoliso pakkeloi pahimmat kohdat ja hiominen suoritettiin näiltä osin vielä uudelleen.




Viimeisen hiomisen jälkeen päästiin laittamaan Teknoksen lattiamaalia portaiden pinnalle. Portaiden annettiin kuivua vuorokauden ajan ennen toisen kerroksen lisäämistä. Kaikenkaikkiaan maalikerroksia tuli kolme kappaletta.




JÄLKEEN

Toki vielä kuvasta puuttuu portaiden kaiteet. Osa on vielä maalaamatta ja hiomatta. Lopputulokseen olen kuitenkin todella tyytyväinen! Vielä pitäisi ideoida jonkinnäköinen portti ainakin alakertaan, jotta koirakamun kulku estyy portaikossa ja tulevaisuudessa lapsikaan ei heti mene portaita kiipeilemään.