tiistai 24. syyskuuta 2013

Mahan kasvun ikuistaminen


Mies päätti yllättää tuomalla minulle kolme valkoista gerberaa, eikä minulla ollut edes synttärit. No täytyy tunnustaa, että tämän romanttisen eleen takana on monta hihaan tarttumista kaupassa "milloin sä tuot mulle kukkia?". No nyt hän toi! 



Odotan milloin lumet tulevat maahan, sillä ilma on kääntynyt lähipäivinä hyvinkin koleaksi. Aamulla tiekin oli paikoin jäässä ajaessani töihin. On aika myös kaivaa talvivaatteita komeron perältä esiin. Täytyy pohtia, mistä löydän itselleni talveksi takin, johon myös mahani kanssa mahdun.



 Pimenevissä illoissa on se hyvä puoli, että voi alkaa nauttimaan tuikkujen loisteesta ja takan lämmöstä. Viikonlopun kunniaksi ostin tuossa aiemmin itselleni herkullisia tuoksukynttilöitä. Pari projektiakin on tällä hetkellä menossa mutta niistä lisää myöhemmin... 

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Ensimmäinen kolmannes

Tosiaan aika menee joutuin. Olen laskenut päiviä, milloin ensimmäinen kolmannes on ohitse ja todennäköisyys raskauden jatkumiselle nousee. Nyt tämä kriittinen vaihe on takanapäin ja voi jo hieman huokaista. Varhaisraskauden sikiöseulonta näytti kaiken olevan kunnossa. Lisäksi jouduin käymään jo nyt ensimmäisen kerran sokerirasitustestissä, joka myöskin sulki ainakin toistaiseksi raskausdiabeteksen pois. Voin sanoa, että oli todella inhottavaa juoda kaksi motillista sitä etäisesti vadelmalta maistuvaa glukoosiliuosta. Onneksi olen tunnetusti sellainen sokerihirmu, että vähemmän imelälle ihmiselle olisi litkun juominen ollut varmasti paljon hankalampaa. Tosin en itsekään kokemuksesta paljoa nauttinut.

Terveydenhoitajalla kävin myös Columbon kanssa. Oli niin jännittävää kuulla sydänäänet ja raivoisa potku/nyrkin isku, kun terveydenhoitaja häiritsi dopplerilla. Olen voinut nyt muutaman viikon ajan oikein hyvin. Kuulun niihin onnekkaisiin, joiden ei tarvitse oksennella raskauden aikana. Olen lähinnä kärsinyt pahoinvoinnin tunteesta, kun nälkä on päässyt yllättämään. Varsinaisia mielitekoja ei ole enää ollut. Toki 1-2 vkon ajan oli hirveä valkosipulihimo. Sitä piti tunkea joka ruokaan. Nyt ei valkosipuli kiinnosta, onneksi, taisin haista aika kesto-pahalle. Farkkuja en voisi kuvitella laittavanikaan päälle. Terveydenhoitajan mukaan kohtu on yllättävän korkealla, navan kohdalla. Siksi raskaus näkyykin ulospäin selvästi. Olen huomannut paitojen myös käyvän pikkuhiljaa lyhyiksi. Kävin jo ostamassa ensimmäisiä äitiysvaatteita. Ja voi miten hienoja vaatteita mammoille on tarjolla! Vau! Mahan kasvatus jatkukoon!

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Paska reissu

Viikonloppu vietetty enemmän ja vähemmän mukavissa merkeissä. Mukavinta oli viettää kokonainen viikonloppu mamman hoivissa ja nauttia perheenjäsenten seurasta. Mies paneloi appivanhempien koirankoppia ja itse keskityin neulomiseen. Illat meni televisiota katsellessa ja naureskellessa kyyneleet silmissä. Syötiinpä tuota täytekakkuakin, jonka siskoni oli tehnyt äidi 45-vuotis syntymäpäivän kunniaksi! Onnea äiti <3

Kotimatka oli sitten sieltä, syvältä ja poikittain.. Puolessavälin kotimatkaa auton takarengas puhkesi. Ajettiin tienposkeen vaihtamaan vararengasta. No eihän meillä ollut autossa rengasavainta kuitenkaan, jolla olisi renkaan vaihtanut! Ja eihän meillä KUMMALLAKAAN ollut kännykässä virtaa akussa (emme olleet varautuneet niin pitkään vierailuun lapsuudenkotonani), jotta olisimme soittaneet apua.. Miehen kännykässä riitti virtaa kuitenkin tekstiviestin kirjoittamiseen isälleni. 

Raskaana ollessani olen vielä kärsinyt minimaalisesta rakosta. En ollut varautunut puskapissaamiseen ja jaloissani oli korkkarit. Siinä sitten maha pystyssä piti rämpiä ojan yli tiheeseen pusikkoon pissille. Tunsin itseni ihan viidakkoihmiseksi kävellessäni pusikossa tiikerikuosinen mekko päällä, oksien raastaesssa naamaa.. Onneksi sain suoritettuani asiat ja pääsin vielä ehjin nahoin takaisinkin autolle. 

Koska emme tienneet milloin isä lukisi viestin niin jouduin pysäyttämään ohi ajavan auton. Ystävällinen mies antoi rengasavaimen lainaan, MUTTA... Vararengas ei sopinut paikoilleen!!! Mies lainasi vielä kännykkää, jotta sain soittaa isälleni. Numeroahan en tietenkään muitanut ja se piti kysyä nollakakkosesta. Isä kertoi jo  soittaneensa apua paikalle kummipojan äidistä, joka asui lähistöllä. Pienen odottelun jälkeen tämä enkeli riensi avuksemme ja käytti miestäni lähistöllä sijaitsevan tuttavansa luona, joka harrastaa jokkisautoilua. Hän epäili, että kyseisellä miehellä saattaisi olla ylimääräisiä renkaita. Mies antoi ystävällisesti mukaamme renkaan ja eikä hyväksynyt maksuakaan! Pian tämän jälkeen saimmekin renkaan vaihdettua ja jatkettua kotimatkaa.

Tämän jälkeen tiedän:

1. Ekkeri on paska auto.
2. Tarkistaa, että puhelimessa on virtaa.
3. Tarkistaa, että autossa on rengasavain.
4. Tarkistaa, että sinulla on oikea rengas vaihdettavaksi.
5. Hankkia autoon kengät, joilla pääset puskapissille.