keskiviikko 28. elokuuta 2013

Columbo vilkuttaa

T'änään saimme ihka ensimmäiset kuvat Columbosta kotiin!!! Niskaturvotuksen mittauksen teki kaksi kätilöä. Toinen heistä oli opiskelija, joka suoritti tutkimuksen. Kaikki vaikutti olevan kunnossa. Varattiin rakenneultraan samalla aika, silloin pitäisi sukupuolikin näkyä! Vaavi liikkui mahassa villisti ja saimme kuvan itselle, jossa hän näyttäisi vilkuttavan! 



Heheiii! 


perjantai 23. elokuuta 2013

Columbo


Kuluneiden viikkojen aikana olen tutustunut uuteen ihmiseen, joka on muuttanut minua paljonPelko on kuitenkin ollut suuri, että polkumme eroaisivat jossain vaiheessa. Onneksi hän on kuitenkin pysynyt kanssamme. Rakkaus kasvaa päivä päivältä tätä ihmettä kohtaan ja hämmästyttää, mutta myös pelottaa hieman. Odotan kovasti, että tapaamme muutaman kuukauden päästä. 

-Äiti Kaniini-

Ps. isäsi on antanut sinulle kutsumanimen "Columbo"

tiistai 6. elokuuta 2013

Kesäpiha


Viime vuonna ostin jotain jo menehtyneen näköisiä perennoja 1e/kpl. Tällasia niistä sit tuli!


Arina toimii koristeena kukkapenkissä. Kirpparilta 10e.


Humala nousee päähän todistetusti

Heinäseiväslyhty/kukkatelineet




maanantai 5. elokuuta 2013

Kirppistelyä

Käväisin paikallisessa kirppiksessä haistelemassa löytyisikö hääauton perään kiinnitettävään narusydeemiin mitään hauskaa. Ei löytynyt, mutta löysin kaniinin! Ihana kaniini odotti selkeästi pääsemistä kotiimme. Hintaa tällä kaniinilla oli 2e. Toisena asiana otin mukaani nallepehmolelun 1,5e. Tämä teddy-nalle meni koiramme leluksi. Aiempia pehmoelukoita on jouduttu heittämään roskiin, kun ei niitä ole enää iljennyt laittaa edes pyykkikoneeseen pesuun.. Mikä riemu oli karvakamulla kun sai imeskellä ja haistella uutta nallukkaa!





torstai 1. elokuuta 2013

Pikkubroidin häät


Esikoisena olen aina olettanut, että olen ensimmäinen sisaruksistani, joka saa lapsen, joka menee naimisiin, joka hankkii talon jne. Ei en ole ollut. 2 vuotta nuorempi veljeni on saanut muutama kuukausi sitten esikoisensa ja aikoo nyt vielä hurauttaa naimisiin tulevana vkonloppuna. 

Häiden suunnittelu on stressaavaa puuhaa kenelle tahansa. On askartelua, kutsujen lähettelyä, paikkojen varausta, budjetin ylittämistä ja pohtimista. Siinä, jos missä punnitaan parisuhteen kesto, kun aletaan suunnittelemaan häitä ja lähipiirin hermot. Mieheni pohti, että kun me menemme naimisiin voisimme pitää verkkari-teemalla häät.. Huh huh.. Tuskin! Minä haluan valkoisen unelma-puvun ja kunnon häähössötykset! Ei maistraattia ja salaa naimisiin menoa! Ja ei, ei verkkareita. 



Olemme mieheni kanssa kantaneet kortemme kekoon tekemällä opastekyltit kirkolle ja hääpaikalle. Askartelimpa vielä kyltin hääauton takalasiin. Vielä pitäisi huomenna koristella hääpaikka ja hääauto laittaa kuntoon. Muutamia leikkejä olen suunnitellut hääparille. Heidän toiveenaan oli, ettei häissä saa olla mitään nolaus-juttuja. Ja itsekin olin sitä mieltä, ettei sellaisia järjestetä. En haluaisi itsekään sellaisia. Tosin suunnittelimme, että häissä voidaan äitimme siepata morsiamen sijaan, mutta jättää hankkimatta takaisin. Tämä vitsinä. Ihailen äitiäni suuresti. Hänen kanssaan on helppo jutella kaikesta ja olemme aina olleet läheisiä. Ikävä tulisi, jos äitiä ei tuotaisi takaisin.

Perhe <3


Dermoidi kysta

Kirjoitin aiemmin Eetusta ja sen lavassa olevasta patista. No pattihan rauhoittui 10 päivän antibioottikuurilla, mutta ei hävinnyt mihinkään. Jäätiin seurantalinjalle sen kasvun suhteen. Arvelin jo tosin tuolloin kuurin loppumisen aikana, että patti tulee jossain vaiheessa taas märkimään. Ja alkoihan se kuukausi kuurin jälkeen. Nyt soitin jälleen paikalliseen eläinlääkäriin, jolta kysyin tullaanko näyttämään vai vienkö muualle. Jotain ymmpäripyöreää eläinlääkäri totesi tähän ja pohti itsekin, että olisi varmaan viisainta viedä karvakamu ihan kirurgin tykö. Sattumien kautta kuulin 100km päässä olevasta eläinlääkäristä, jota moni kehui. Soitin hänelle ja sain ajan seuraavalle päivälle!

Ensin humautettiin karvakamu uneen. Raasu stressassi niin kovasti, että tiputti kovasti karvoja tutkimushuoneen lattioille oikein pölisten. Karvojen ajelun jälkeen lekuri tuli lopulta siihen tulokseen, että kyseessä on dermoidi kysta! No olenhan töissäkin tavannut vaikka minkä näköstä pattia ja pahkuraa, mutta tämä asia ei ollut itselle tuttu entuudestaan. Kyseessä on siis sikiöajan epämuodostuma/poikkeama kasvussa, jolloin karvakerros on alkanut kasvamaan pieneltä osalta sisäänpäin. Leikkaus ja muutamien sulavien ja sulamattomien lankojen laiton jälkeen päätettiin vielä avata tämä kysta, ja kappas vaan! Niinhän se oli, että tämä kyseinen "pallo" oli täynnä karvaa. Ei siis kasvain, mitä olin aiemmin pelännyt! Kuvittelin, että pallo sisältää kynsiä ja kaikkea epämääräistä kudosmassaa, koska olin jo aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että mielestäni tästä pahkurasta tulee karvaa ulos! Sitten vastalääkettä ja karvakamun herättely unesta ravistellen.


Lääkäri kirjoitti vielä 10 pvän ab-kuurin siltä varalta, että leikkaushaava tulehtuu. Sain lisäksi mukaan 160e laskun käynnistä, kipulääkkeitä ja numeron mihin voi laittaa viestiä, jos tulee kysyttävää tai ongelmia. Kotimatkalla karvakamu katseli auton ovea pöllyissään ja välillä nukahtaessaan meinasi tipahtaa takapenkin jalkatilaan. Ei saisi nauraa, mutta olihan se hieman huvittavan näköistä..

Haava on ollut hyvin vaikea suojata millään. Eetulla on ollut t-paitaa, haavasidettä, laastareita jne.. haavan päälllä, mutta mikään ei tunnu pysyvän haavan suojana, onneksi siis antibioottikuuri! Eetuhan asustaa kotimme sisätiloissa ja olen joutunut ottamaan nyt alakerran matot hetkeksi pois, ettei tämä sotke niitä. Välillä nimittäin haavasta on oikein ruiskaissut verensekaista kudosnestettä.. Yök.. Kaveri on kuitenkin kivuton ja haavakin toivottavasti sulkeutuu kunnolla. Tarkoituksena olisi itse poistaa tikit 10-14pvän kuluttua leikkauksesta.