Täällä on ollut oikein tonttujen paja viikonloppuna! On paketoitu, siivottu, leivottu ja askarreltu kortteja. Itse en ikinä oikeastaan osta valmiskortteja vaan kortit täytyy tehdä itse. Kumma kyllä vaikka miten aikasin niiden tekemisen aloittaa niin siltikin tahtoo tulla kiire! Ja miksi osoitteet ovat aina hukassa?!
Tää oli hirmuisen kätevä! Nimittäin puolateline, jonne sujautin lahjapaperikerät!
Nyt me saatiin se uusi sohvakin! Kerran jouduttiin katsomaan Emmerdale keittiönpöydän tuoleilla. Olo oli niin kuin kirkossa.. Eräs viikonloppu sitten startattiin appivanhempien pakettiauto ja suunnattiin sohvaostoksille. Aluksi näytti jo pahalta ja epäiltiin, ettei meidän budjetti tule riittämään minkäännäköiseen sohvaan. Viimein kuitenkin löydettiin kaikinpuolin sopiva löhönurkkadivaani, jonka kätisyyskin oli vaihdettavissa. Siitä plussaa! Kyseinen sohva oli liikkeessä näytillä ja varastossa ei sillä hetkellä ollutkaan yhtään samanlaista. Arvioitu toimitusaika näytti vkoa 2. Onneksi saatiin näytesohva sitten mukaan, eikä enää tarvitse katsoa Emmerdalea selkä suorana! Tää neiti nimittäin löhöää!
Huomasin, että siivoaminen alkaa olemaan todella hankalaa maha-asukkaan vuoksi. Tällä hetkellä menossa 26 rv. Meinasin jo jättää siivoamisen alun alkaen väliin nostaessani lehteä lattialta. Niin vaikeaa tuokin jo oli.. Mies tuli sitten lohduttelemaan ja kertoi osallistuvansa siivoukseen. Tosin hänelläkin meinasi mennä hermo siivotessa kun käskytin mitä pitää tehdä. Oli tosi luksusta kuitenkin nostaa siivouksen päätteeksi jalat sohvalle.
Vaavin potkut alkavat tosiaan jo näkyä päällisin puolinkin. Iltaisin on välillä ollut hankalaa päästä uneen, koska pystyn nukkumaan enää kyljellään ja vauva hermostuu patjasta joka painaa sitä. Yleensä kun hiljennyn nukkumaan hän aloittaa vimmakkaan patjan potkimisen. Minun silittelyyn ei aina ole hiljentynyt, mutta viimeistään kun puoliso on paijaillut hetken masua on vaavi rauhoittunut. Selällään hetkenkin oleminen on hankalaa iskiashermokivun vuoksi. Pariin otteeseen olen jäänyt ikäänkuin jumiin selälleni, kun kipu on estänyt liikkumasta. Olen myös huomannut kärsiväni liitoskivuista. Nivuset ovat välillä tuntuneet siltä kuin olisin päiväkauden ratsastanut hevosella pitkin metsiä..
Töissä olen joutunut myös jääviytymään tietyistä työtehtävistä, kun ei raskasta taakka voi nostaa. Eikä kyllä jaksa toimiakaan yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin ennen. Olen monesti nukahtanut kotona sohvalle työpäivän päätteeksi.
Vasemmalla näkyy vilaus mun joulukalenterista. Joo, mulla on oma "Rölli"-joulukalenteri, jolla puoliso yllätti minut yksi päivä. Olihan tuo ostanut itselleenkin samanlaisen.. Hieman kateellinen olin kyllä tuttavaperheen lapselle, jolla oli prinsessakalenteri ja mulla Rölli..
Tehokkaan päivän päätteeksi iltapalaksi syötiin torttuja, namskis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti