Kesäloma starttasi perjantaina ja pääsin jälleen selkäkivusta huolimatta pihahommiin. Kivikkokukkapenkki on jälleen hieman laajentunut. Kuvassa etualalla on siemenistä ja sipuleista kasvatettuja kukkia. Toivottavasti kesän mittaan kukkapenkki näyttää paremmalta. Vielä on osa kukista pienen pieniä ja osa niin pitkiä, että ovat joutuneet makuuasentoon..
Tuo se vaan on tympeää, että jalkakäytävälle kasvaa niin hirveästi aina rikkaruohoa.
Viime kesänä myrkyttelin näitä etikalla.
On niin rentouttavaa tehdä pihahommia ja suunnitella mitä kaikkea sitä haluaisi tehdä. Budjetti asettaa tietenkin aina omat haasteensa kaikkeen. Itse en ole kovinkaan kummoinen viherpeukalo ja tekevälle sattuu ja kantapään kautta opitaan. Innostusta kuitenkin riittää! Välillä tietenkin kannattaisi oikeasti pohtia ja suunnitella ennenkuin lähtee tekemään. Olisin säästynyt monelta murheelta tässäkin asiassa. Ei ole helppoa olla impulsiivinen. Onneksi tuo mies osaa harkita asioita tarkemmin kuin minä. Mutta täytyy myöntää, että onhan se pirullista kun itse haluaisi pistää hihat heilumaan ja toinen piirtää ja laskee sekä miettii!
Etupihan terijoensalavat saivat reippaan muodonmuutoksen muutama viikko takaperin. Mies surruutteli nuo puut reippalla kädellä lyhyemmiksi minun kannustaessa vieressä. Ja voi kauhea sitä oksasilppumäärää mitä näistä tuli! Onneksi hankkimani oksasilppuri surruutteli suurimman osan katteeksi, joka nyt on hyödynnetty kukkapenkeissä. Nythän nämä näyttää vielä aika hassuilta, mutta kuulema pajujen sukulaisina nämä kasvattavat pian vesoja!
Seuraavaksi yritän saada aikaiseksi ottaa nuo jouluvalot kaariportista pois.
Tai mieshän ne ottaa pois...
