Olohuoneen hurja muodonmuutos

Tiedättehän sen tunteen, kun pitkäaikainen haave toteutuu? Minä sain kokea tämän tunteen, kun viimeinkin olohuone saatiin rempattua ja nuo karmeat porkkananväriset tapetit boordeineen hyvästeltiin. Oon niin tyytyväinen!

Ihan helposti ei muodonmuutos tapahtunut. Tapettien poistaminen oli aikaa vievää hommaa. Porkkananväristen tapettien alta löytyi vielä toisetkin tapetit, joten poistaminen oli tuplasti työläämpää. Meillä oli käytössä Black & Deckerin tapetinpoistokone, joka helpotti urakkaa reippaasti. 

Alun tuskailujen jälkeen päätettiin niin, että mies jatkaa yksinään remonttia ja minä lähden neitokaisen kanssa evakkoon. (Neitokainen vei milloin vasaraa, maisteli ruuveja tai juoksenteli tekemässä kiusaa ympäriinsä huomiota saadakseen) Tämähän sopi tietysti kaikille; minä saisin aikaa käydä veljeni uutta taloa katsomassa viimeinkin ja mies saisi huokaista, kun talon naisväki antaisi työrauhan.

Kenenkäs unelma ei ole palata taloon, kun työ on tehty? Tokihan vielä oli loppusiivouksen tekeminen ja viimeisteleminen listoja asentamalla jne. Osa listoista uupuu vielä paikoiltaan. Mies lähti nyt vuorostaan pienelle hengähdystauolle kalastamaan.

On hassua, miten erilaiselta huonekalut näyttävät vaaleaa pintaa vasten. Aloin kaipaamaan jotain kontrastia. Musta ja valkoinen näyttävät hyvältä aina kahdestaan. Ajaton pari.

Tämän lastenpöydän bongasin fb-kirppikseltä. Laitoin sen toistaiseksi alakertaan laskutasoksi. Pidän pöydän koristeellisuudesta. Ja hintakaan ei päätä huimannut, 25e pienen tuolin kanssa ja vieläpä kotiinkuljetettuna!

Oli pakko hiomispölyn takia pestä ikkunatkin. Inhoan tuota puuhaa. Tällä kertaa jätin lastan ja sanomalehdet käyttämättä ja pyyhin vain ikkunanpesuaineella ja harsolla ikkunat. Toistaiseksi en ole nähnyt eroa entiseen menetelmään lopputuloksessa. Nopeampaakin oli!

Mitä pidit lopputuloksesta?

Kivikkokukkapenkin laajennus

Kesäloma starttasi perjantaina ja pääsin jälleen selkäkivusta huolimatta pihahommiin. Kivikkokukkapenkki on jälleen hieman laajentunut. Kuvassa etualalla on siemenistä ja sipuleista kasvatettuja kukkia. Toivottavasti kesän mittaan kukkapenkki näyttää paremmalta. Vielä on osa kukista pienen pieniä ja osa niin pitkiä, että ovat joutuneet makuuasentoon..

Tuo se vaan on tympeää, että jalkakäytävälle kasvaa niin hirveästi aina rikkaruohoa. 

Viime kesänä myrkyttelin näitä etikalla. 

On niin rentouttavaa tehdä pihahommia ja suunnitella mitä kaikkea sitä haluaisi tehdä. Budjetti asettaa tietenkin aina omat haasteensa kaikkeen. Itse en ole kovinkaan kummoinen viherpeukalo ja tekevälle sattuu ja kantapään kautta opitaan. Innostusta kuitenkin riittää! Välillä tietenkin kannattaisi oikeasti pohtia ja suunnitella ennenkuin lähtee tekemään. Olisin säästynyt monelta murheelta tässäkin asiassa. Ei ole helppoa olla impulsiivinen. Onneksi tuo mies osaa harkita asioita tarkemmin kuin minä. Mutta täytyy myöntää, että onhan se pirullista kun itse haluaisi pistää hihat heilumaan ja toinen piirtää ja laskee sekä miettii!

Etupihan terijoensalavat saivat reippaan muodonmuutoksen muutama viikko takaperin. Mies surruutteli nuo puut reippalla kädellä lyhyemmiksi minun kannustaessa vieressä. Ja voi kauhea sitä oksasilppumäärää mitä näistä tuli! Onneksi hankkimani oksasilppuri surruutteli suurimman osan katteeksi, joka nyt on hyödynnetty kukkapenkeissä. Nythän nämä näyttää vielä aika hassuilta, mutta kuulema pajujen sukulaisina nämä kasvattavat pian vesoja!

Seuraavaksi yritän saada aikaiseksi ottaa nuo jouluvalot kaariportista pois. 

Tai mieshän ne ottaa pois...

1-vuotis kuvaus

Moni varmasti käyttää lapsensa 1-vuotis kuvissa valokuvaajalla. Pitkän aikaa punnitsin eri kuvaajien välillä ja kuuntelin kokemuksia. Kuuntelin kuinka kallista ammattivalokuvaajalla käynti oli ollut ja se, että kuvat eivät kuitenkaan välttämättä olleet hyviä. Päädyttiin ottamaan kuvat itse! Löytyyhän huushollista järkkäri ja saadaan ainakin toivottavasti sellaiset kuvat mitä halutaankin. Plussaa on se, että lapsi on tutussa ympäristössään, eikä jännitä kuvausta, kun kuvaajana toimii oma äippä! No räpsyjä tuli otettua reippaasti ja alla muutama suosikkini.

Mitä sinä pidät kuvista?